Hyvin hoidettuja värinokkosia monissa väreissä

Värinokkosen hoito – täydellinen opas

Q: Mitä värinokkonen on englanniksi?

Coleus. Latinaksi se on Coleus scutellarioides.

Värinokkonen – englanniksi coleus – on yksi kiitollisimmista kasveistamme. Se kasvaa nopeasti, sen värit ovat vertaansa vailla ja se antaa anteeksi melkein mitä vain. Muutama asia ratkaisee kuitenkin eron risuisen tikun ja tiheän, tuuhean, väreissä hehkuvan kasvin välillä.

Valo ja sijoitus

Värinokkonen haluaa valoa, mutta useimmat lajikkeet palavat voimakkaassa keskipäivän auringossa. Ihanteellinen paikka on puolivarjo, jossa kasvi saa aamu- ja ilta-aurinkoa mutta on suojassa keskellä päivää. Hyvä valo antaa voimakkaimmat värit. Jos kasvi on liian pimeässä, värit muuttuvat tummemmiksi ja sameammiksi ja kasvi venyy helposti. Jotkin sarjat (esim. Premium Sun) on jalostettu aurinkoisiin paikkoihin, ja ne kestävät täyttä aurinkoa paremmin kuin muut värinokkoset. Käännä ruukkua säännöllisesti, niin kasvi kasvaa tasaisesti joka suuntaan sen sijaan, että se kurottaisi valoa kohti.

Kastelu

Värinokkonen haluaa tasaista kosteutta, mutta sen juuret eivät saa seistä vedessä. Jos olet epävarma, on parempi odottaa päivä kuin kastella kerran liikaa. Kuivuessaan ne ovat dramaattisia. Koko kasvi roikkuu kuin riepu, mutta nousee yleensä pystyyn tunnin sisällä kastelusta. Anna mullan pinnan kuivahtaa kastelujen välillä ja varmista, että ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Yksinkertainen testi on nostaa ruukkua. Jos se tuntuu kevyeltä, on aika kastella, jos se tuntuu painavalta, voit odottaa. Varo juurimädän ansaa. Jos kasvi roikkuu, vaikka multa on märkää, kyse on mädästä eikä janosta, ja lisävesi vain pahentaa tilannetta.

Multa ja lannoitus

Värinokkonen haluaa ilmavaa, huokoista ja hyvin vettä läpäisevää multaa. Sekoita multaan mielellään perliittiä ja laita ruukun pohjalle ruukkusoraa. Pohjareiällinen saviruukku ja aluslautanen ovat kaiken A ja O, koska saviruukku hengittää ja multa saa enemmän ilmaa. Kerromme artikkelissa 5 tarvikevinkkiä värinokkoselle, mitä tarvikkeita itse käytämme. Älä myöskään nuukaile ruukun koossa – isompi ruukku antaa isomman kasvin. Isossa ruukussa mullan kuivuminen kestää pidempään, joten kastele tuntuman mukaan, älä aikataulun mukaan. Lisää mullasta, ruukun valinnasta ja uudelleenistutuksesta löydät artikkelista Multa värinokkoselle.

Lannoituksessa pätee mieluummin laimeasti ja usein kuin vahvasti ja harvoin. Kastelemme kasvukaudella laimealla annoksella nestemäistä lannoitetta (Formulex) käytännössä joka kastelukerralla. Jos et halua sekoittaa lannoitetta joka kastelukerralla, voit lannoittaa myös yhden tai kahden viikon välein. Pidä annos kuitenkin laimeana. Liika lannoitus nimittäin himmentää lehtien värejä. Talvella kasvi lepää eikä tarvitse ylimääräistä ravinnetta.

Niksi jo istutusvaiheessa

Haluatko nopeasti ison ja tuuhean kasvin? Istuta kaksi tai kolme pistokasta samaan ruukkuun alusta alkaen. Yhdessä ne täyttävät ruukun nopeammin ja näyttävät yhdeltä isolta, tiheältä kasvilta.

Latvominen – tuuheiden värinokkosten salaisuus

Värinokkonen pitää latvoa, jotta siitä tulee tiheä ja tuuhea. Näpistä tai leikkaa latvaverso lehtiparin yläpuolelta, kun kasvilla on 3–4 lehtiparia. Leikkauskohdan alapuolisista lehtihangoista kasvaa uusia versoja, joten yksi latvominen tuplaa oksien määrän. Toista sama uusille versoille, kun niille on kasvanut pari lehtiparia. Jos haluat vielä tiheämmän ja tuuheamman kasvin, löydät kaiken oppaastamme Värinokkosen leikkaaminen.

Kukat – näpistä ne pois

Kun värinokkonen kukkii, kasvi käyttää energiansa kukintaan lehtien sijaan, ja monet lajikkeet venyvät. Näpistä kukannuput pois heti, kun ne ilmestyvät. Leikkaa mielellään kaksi lehtiparia nupun alapuolelta, niin kasvi haarautuu siitä kohdasta. Kun estät kukinnan, värit säilyvät pidempään.

Värinokkonen ulkona kesällä

Kun yöt ovat vakaasti yli noin 10 °C, värinokkonen viihtyy erinomaisesti ulkona ruukussa, parvekelaatikossa tai kukkapenkissä, mielellään suojaisassa paikassa.

Syksyn tullen, kun yöt kylmenevät, on aika toimia. Älä odota ensimmäisiä pakkasia. Neuvomme on ottaa pistokkaita ja talvettaa pienet kasvit sen sijaan, että isot otettaisiin sisään. Koko kesän ulkona olleiden kasvien mukana tulee helposti tuholaisia, jotka leviävät sisällä ikkunalaudan muihin kasveihin. Haluatko silti pelastaa kokonaisen kasvin, josta et voi luopua? Huuhtele se huolellisesti vedellä, tarkista se tarkkaan (älä unohda lehtien alapintoja) ja pidä sitä karanteenissa omassa huoneessaan yhdestä kahteen viikkoa, ennen kuin se saa seuraa. Koko ulko-oppaan löydät artikkelista Värinokkonen ulkona.

Näin onnistut talvetuksessa

Anna kasvin olla mahdollisimman valoisassa paikassa (mielellään kasvivalon alla), äläkä päästä lämpötilaa noin 10 °C:n alle. Kastele paljon säästeliäämmin kuin kesällä. Tunnustele multaa vähän pintaa syvemmältä ennen kastelua, sen pitää olla kuivahtanut. Vältä paikkaa suoraan lämpöpatterin yläpuolella, koska kuiva nouseva lämpö ja värinokkonen ovat huono yhdistelmä. Älä lannoita talvilevon aikana. Poikkeuksena ovat kasvit, jotka ovat kasvivalon alla ja oikeasti kasvavat.

Leikkaa isoja kasveja mielellään hieman lokakuussa, jotta lehtimassa pienenee, mutta jätä aina osa lehdistä jäljelle. Juuri ne keräävät talven vähäisen valon. Jätä kova leikkaus kevääseen. Koko talvioppaan löydät artikkelista Värinokkonen talvella. Jos haluat aloittaa keväällä alusta siemenistä, koko kylvöoppaan löydät artikkelista Kylvä värinokkonen.

Yleisiä ongelmia

Värinokkonen pudottaa lehtiä – yleisintä talvella, kun kasvi on liian pimeässä, liian kylmässä tai liian märässä. Siirrä se valoisampaan, vähennä kastelua ja pidä se poissa kylmiltä ikkunalaudoilta ja vedosta.

Nuupahtanut kasvi – lähes aina vedenpuutetta, jos multa on kuivaa. Kastele, niin kasvi nousee yleensä pystyyn tunnin sisällä. Jos kasvi roikkuu, vaikka multa on märkää, kyseessä voi olla juurimätä. Lopeta kastelu ja anna mullan kuivahtaa.

Venynyt kasvutapa – lähes aina liian vähän valoa. Siirrä kasvi valoisampaan ja latvo se sen jälkeen, niin saat rakennettua tiheämmän muodon uudelleen.

Haaleat värit – useimmiten liian voimakasta aurinkoa. Siirrä kasvi suojaisampaan paikkaan. Jos värit sen sijaan muuttuvat tummemmiksi ja sameammiksi, kasvi on liian pimeässä.

Uudet lehdet jäävät pieniksi, koviksi ja vihreiksi ilman värikuviointia – klassinen merkki kasvupisteessä elävistä punkeista. Leikkaa vioittuneet latvat pois ja käsittele saippualiuoksella, noin ½ dl mäntysuopaa litraan vettä.

Pieniä valkoisia ötököitä / tahmeita lehtiä / hopeisia laikkuja – jauhiaiset, kirvat, ripsiäiset ja vihannespunkit viihtyvät myös värinokkosella. Huuhtele kasvi vedellä (erityisesti lehtien alapinnat) ja käsittele samalla saippualiuoksella. Suihkuta varovasti äläkä koskaan suorassa auringossa, koska värinokkosen lehtiin tulee helposti laikkuja.

Valkoista jauhetta lehdillä – härmää eli sienitautia, joka ilmestyy mielellään kevään ja syksyn lämpötilanvaihteluissa. Poista härmäiset lehdet ja anna kasveille ilmavampi sijoituspaikka.

Kasvi ei kasva – voiko kasvi muuten hyvin, mutta pysyy paikallaan? Kokeile uutta alkua. Leikkaa pari pientä latvaversoa, juurruta ne ilmavaan multaan ja heitä emokasvi pois. Pistokkaat lähtevät usein kasvuun tavalla, johon vanha kasvi ei koskaan pystynyt.

Onko värinokkonen myrkyllinen kissoille ja koirille?

Ei. Värinokkonen ei ole myrkyllinen kissoille eikä koirille, joten sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä, että kotona on värinokkosia. Lue lisää artikkelista Onko värinokkonen myrkyllinen kissoille?.